🔒 Kilpailukieltosopimuksista johtuvat erimielisyydet

– Näin työnantaja voi suojata liikesalaisuuksia ja välttää oikeuskiistat

Kilpailukieltosopimus voi olla työnantajalle tärkeä työkalu liikesalaisuuksien suojaamisessa ja työntekijän siirtymisen rajoittamisessa kilpailijalle. Samalla se on kuitenkin herkkä instrumentti – väärin laadittuna tai perusteettomana se voi johtaa sopimuksen mitättömyyteen ja jopa vahingonkorvausvastuuseen. Vuoden 2022 lakimuutoksen jälkeen työnantajan on myös maksettava työntekijälle korvausta jokaiselta kilpailukiellon ajalta – riippumatta siitä, irtisanoutuuko työntekijä itse vai ei.

Tässä artikkelissa käymme läpi, miten työnantaja voi tehokkaasti suojautua kilpailukieltosopimuksiin liittyviltä riidoilta ja mitä ottaa huomioon sopimuksia laatiessa tai sovellettaessa.


📜 Mikä on kilpailukieltosopimus?

Kilpailukieltosopimus on työsopimuksen osa tai erillinen sopimus, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta siirtyä kilpailevaan yritykseen tai harjoittaa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Sen voimassaolo edellyttää painavaa syytä, kuten:

  • pääsy liikesalaisuuksiin
  • erityinen koulutus työnantajan kustannuksella
  • poikkeuksellisen kilpailuherkkä toimiala

Ilman painavaa syytä kilpailukieltosopimus on mitätön, eikä sido työntekijää.


⚖️ Mitä laki sanoo – ja mitä työnantajan pitää tietää?

✅ Työsopimuslain 3 luvun 5 § (muutos 1.1.2022 alkaen):

  • Kilpailukieltosopimus on sallittu vain, jos työnantajalla on painava syy.
  • Työntekijälle on maksettava korvaus kilpailukiellon ajalta, mikäli kieltoa aiotaan soveltaa työsuhteen päättymisen jälkeen.
  • Korvauksen suuruus:
    • ≤ 6 kk kielto: vähintään 40 % palkasta
    • 6 kk kielto (enimmäiskesto on 12 kk): vähintään 60 % palkasta

  • Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus yksipuolisesti noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, edellyttäen että työsuhde jatkuu irtisanomisajan loppuun asti.

💥 Riidan aihe: Onko kilpailukieltosopimus pätevä?

Tyypillinen oikeusriita syntyy tilanteessa, jossa työntekijä siirtyy uuteen työpaikkaan ja työnantaja vaatii kilpailukiellon perusteella joko:

  • toiminnan keskeyttämistä
  • sopimussakkoa
  • vahingonkorvausta

Työntekijä puolustautuu usein väittämällä, että sopimus on:

  • tehty ilman painavaa syytä
  • kohtuuttoman pitkä
  • laadittu niin aikaisessa vaiheessa, ettei perusteltu syy ollut vielä olemassa

Käytännössä oikeudessa joudutaan arvioimaan, oliko painava syy olemassa sopimuksen tekohetkellä ja onko työnantaja toiminut kohtuullisesti sekä maksanut lainmukaisen korvauksen.


💡 Vinkit työnantajalle: Näin suojaat etusi

Arvioi painava syy tarkasti:
Kuvaa sopimuksessa selkeästi, mihin painava syy perustuu. Pelkkä yleisluonteinen toteamus ei riitä.

Rajoita laajuus kohtuulliseksi:
Kesto, maantieteellinen alue ja toimiala eivät saa olla suhteettomia. Yliampuva sopimus kaatuu helposti.

Laadi sopimus yksilöllisesti:
Vältä massamaisia sopimusliitteitä, jotka eivät ota huomioon työntekijän tehtäviä ja asemaa.

Muista irtisanomismahdollisuus:
Jos kilpailukieltosopimusta ei enää tarvita, irtisano se hyvissä ajoin ja vältä turhat korvausvelvoitteet.

Pidä dokumentaatio kunnossa:
Jos asia riitautuu, työnantajan on voitava näyttää toteen sopimuksen perusteet ja maksusuoritukset.


🤝 Tarvitsetko apua kilpailukieltosopimuksissa?

Laatujuristeilla on laaja kokemus työoikeudellisista riidoista – myös kilpailukieltosopimusten osalta. Olemme tukena:

  • kilpailukieltosopimusten laadinnassa ja päivittämisessä
  • riskien arvioinnissa
  • oikeudenkäynneissä ja sovintoneuvotteluissa

⚖️ Yli 1000 ratkaistua riita-asiaa
📍 Rakennusalan työoikeus erityisosaamistamme
📞 Maksuton alkukartoitus – ei sitoutumista
💼 Useimmat kulut katetaan oikeusturvavakuutuksesta

➡️ Ota yhteyttä jo tänään, niin varmistetaan, että kilpailukieltosopimuksesi kestävät myös kriittisemmän tarkastelun.

Asiantuntija-artikkelimme

Lue ajankohtaisia asiantuntija-artikkeleitamme YSE 1998 -ehdoista, rakennusurakoiden riitatilanteista ja oikeuskäytännöstä – kirjoitettu sekä urakoitsijan että tilaajan näkökulmasta.
Moderni seinäkello ilman numeroita, vihreä tausta.

Tilaajan kieltäytyminen vastaanottamasta urakoitsijan suoritusta – milloin urakoitsija voi vaatia vastaanottoa?

7.8.2025
Joel Strandberg

RYS-9 1998 -ehtojen soveltaminen käytännössä johtaa toisinaan tilanteisiin, joissa tilaaja kieltäytyy vastaanottamasta urakoitsijan työsuoritusta väittäen sen olevan keskeneräinen tai virheellinen. Tällaisissa tilanteissa urakoitsija voi jäädä epävarmaan asemaan: milloin hänellä on oikeus vaatia vastaanottotarkastusta, ja mitä seuraamuksia koituu perusteettomasta vastaanoton kieltämisestä? Urakoitsijan oikeus vaatia vastaanottotarkastusta RYS-9 1998 -ehtojen 7.1 kohdan mukaan urakoitsijalla on oikeus vaatia vastaanottotarkastusta, […]

Rakenteilla oleva teräksinen pylväsrakenne

⚠️ Tilaajan aiheeton reklamaatio – miten urakoitsija voi suojautua ja jatkaa työtä RYS-9 1998 -ehdoilla?

7.8.2025
Joel Strandberg

Rakennusurakoissa ei ole harvinaista, että tilaaja ilmoittaa virheestä tai laiminlyönnistä urakoitsijan suorituksessa – mutta mitä jos reklamaatio on perusteeton? Aiheeton reklamaatio voi pysäyttää työn etenemisen ja johtaa tarpeettomiin selvityksiin, kustannuksiin ja jopa laskujen pidättämiseen. RYS-9 1998 -ehdot antavat urakoitsijalle työkalut suojautua tällaisilta tilanteilta. 💬 Mikä on ”aiheeton reklamaatio”? Tilaajan reklamaatio on aiheeton silloin, kun siinä […]

Rakennustelineet muovipeitteellä kerrostalon ikkunan edessä.

🔍 Tilaajan maksuviivästys ja urakoitsijan oikeudet – miten RYS-9 1998 suojaa urakoitsijaa?

7.8.2025
Joel Strandberg

Rakennusalan urakoissa maksuliikenne on jatkuvaa ja merkittävä osa projektin onnistumista. Mutta mitä tapahtuu, kun tilaaja viivästyy maksuissaan tai jättää suorituksen kokonaan tekemättä? RYS-9 1998 -ehdot antavat urakoitsijalle selkeät työkalut puuttua ongelmiin. 💬 Tyypillinen tilanne: lasku erääntyy, mutta maksua ei kuulu Rakennusliike tekee työnsä sovitussa aikataulussa, lähettää laskun – mutta tilaaja ei maksa. Syitä voi olla […]

"Veloitamme kulut suoraan vakuutusyhtiöltä, eikä teidän tule prosessin aikana maksaa meille mitään."

Hyödynnä yrityksen Oikeusturvavakuutus

Useimmilla yrityksillä on oikeusturvavakuutus osana yrityksen vakuutusta, joka kattaa lakimiehen käyttämisestä aiheutuvat kustannukset joko osittain tai kokonaan. Usein vakuutus kattaa myös mahdollisia vastapuolen oikeudenkäyntikuluja oikeudenkäynnin varalta. Mikäli vakuutusta käytetään, laskutamme aina suoraan vakuutusyhtiötäsi riidan päätyttyä eli sinun ei tarvitse prosessin aikana maksaa meille mitään.

Voimme ottaa puolestasi yhteyden vakuutusyhtiöönne selvittääksemme sen, kuuluuko kustannusten korvaus vakuutuksesi alaan. Selvitys voidaan aina tehdä etukäteen, ennen kuin kustannuksia syntyy. Huomaathan lisäksi, että oikeusturvavakuutuksen käyttäminen ei edellytä sitä, että olisit viemässä asian oikeuteen asti.

Rakennusriitojen kokenut kumppanisi.

Palvelemme koko Suomessa.

Kun rakennushanke uhkaa muuttua riidaksi – tai olet jo keskellä sellaista – ota meihin yhteyttä. Mitä nopeammin reagoit, sitä enemmän vaihtoehtoja sinulla on.

Yhteystiedot

toimisto@laatujuristit.fi
+358 45 269 8891

Lindström Talo
Lautatarhankatu 6
00580 Helsinki


© Suomen Laatujuristit - kaikki oikeudet pidätetään
2025