🛠️ Viivästyitkö urakassa? Mitä urakoitsijan kannattaa tietää RYS-9 1998 -ehtojen soveltumisesta

Rakennusurakan viivästyminen on valitettava mutta toisinaan väistämätön osa urakointia. Sairastumiset, materiaalien toimitusongelmat tai tilaajan viivästyneet suunnitelmat voivat muuttaa aikataulun mahdottomaksi. Viivästys voi kuitenkin johtaa sopimussakkoon tai jopa vahingonkorvausvaatimuksiin. Tämän artikkelin tarkoituksena on auttaa urakoitsijaa ymmärtämään omat riskinsä ja oikeutensa viivästystilanteessa RYS-9 1998 -ehtojen mukaan.


📘 Mitä sopimusehdot sanovat urakoitsijan viivästyksestä?

RYS-9 1998 -ehdot, joita yleisesti sovelletaan rakennusurakoihin erityisesti silloin, kun tilaaja on kuluttaja, määrittelevät viivästyksen seuraamukset melko tiukasti:

  • 13 §: Jos urakka ei valmistu sovitussa määräajassa eikä syy viivästymiseen ole hyväksyttävä, urakoitsija on viivästyksessä.
  • 14 §: Tilaajalla on oikeus vaatia viivästyssakkoa. Sakon määrä määritellään sopimuksessa tai oletusarvoisesti se on 0,05 % urakkahinnasta per alkava viivästymispäivä.
  • 15 §: Tietyissä tilanteissa tilaajalla voi olla oikeus myös vahingonkorvaukseen, jos viivästys on aiheuttanut ylimääräisiä kuluja eikä sopimussakko kata vahinkoa.

⚠️ Viivästyssakko vai vahingonkorvaus?

Viivästyssakko on yleensä kiinteä ja ennalta sovittu seuraamus viivästyksestä. Se tuo molemmille osapuolille ennakoitavuutta. Sen sijaan vahingonkorvaus voi yllättää urakoitsijan, jos sopimuksessa ei ole nimenomaisesti rajattu korvattavien vahinkojen määrää tai ehtoja.

Urakoitsijan kannattaa varmistaa, että:

  • sopimuksessa on selkeä aikataulu, mutta myös mahdollisuus sen muuttamiseen perustelluista syistä (esim. säät, lisätyöt),
  • viivästyssakon määrä on rajattu enimmäismäärään (esim. 5 % urakkahinnasta),
  • vahingonkorvausvastuusta on erikseen sovittu – tai se on rajattu pois.

🛡️ Miten urakoitsija voi suojautua?

1. Dokumentoi kaikki muutokset ja esteet

  • Ota kirjallinen selvitys kaikista tekijöistä, jotka estävät urakan etenemistä.
  • 10 §: ilmoita viivytyksistä ja niiden syistä tilaajalle viivytyksettä.

2. Sovi lisäajasta kirjallisesti

  • Mikäli tilaaja on hyväksynyt lisä- tai muutostyöt, pyydä päivitetty aikataulu.
  • Ilman tätä tilaaja voi vedota alkuperäiseen valmistumispäivään.

3. Pidä huolta ennakoinnista

  • Usein viivästykset eivät johdu yhdestä virheestä, vaan kasaantuvista pienistä ongelmista. Varaudu näihin resursoinnilla ja suunnittelulla.

📌 Esimerkki: Viivästyssakko vai kohtuuttomuus?

Jos urakoitsija viivästyy urakassa viisi päivää, ja viivästyssakko on 0,05 % per päivä, voi sakon määrä olla 0,25 % urakkahinnasta. Usein tämä on kestettävissä. Mutta jos sakkoa peritään useita viikkoja ja päälle vielä vaaditaan vahingonkorvauksia vuokratulojen menetyksistä, voi urakoitsijan kokonaisvastuu nousta kohtuuttomaksi, ellei sopimuksessa ole suojaavia ehtoja.


💬 Yhteenveto urakoitsijalle

🔹 Viivästyksiä sattuu – tärkeintä on kommunikoida tilaajan kanssa avoimesti ja ajoissa
🔹 RYS-9 1998 -ehdot velvoittavat urakoitsijan ilmoittamaan viivästyksistä – laiminlyönti voi lisätä vastuuriskiä
🔹 Viivästyssakko on todennäköinen seuraamus, mutta vahingonkorvausvastuuseen voi joutua, jos sakko ei kata kaikkia tilaajan väittämiä vahinkoja
🔹 Sopimusneuvotteluvaiheessa kannattaa rajata vastuut ja sakot selkeästi


📞 Harkitsetko urakkasopimusta tai painitko viivästystilanteen kanssa?

Me Suomen Laatujuristeilla autamme urakoitsijoita varautumaan riskeihin ja selviytymään sopimusongelmista. Tarjoamme:

  • maksuttoman ja sitoumuksettoman alkukartoituksen,
  • apua viivästystilanteiden hallintaan,
  • puolustusta perusteettomia korvausvaatimuksia vastaan.

📍 Ota yhteyttä jo ennen kuin viivästys muuttuu riidaksi. Yli 1 000 riidan kokemuksella – sinunkin puolellasi.

Asiantuntija-artikkelimme

Lue ajankohtaisia asiantuntija-artikkeleitamme YSE 1998 -ehdoista, rakennusurakoiden riitatilanteista ja oikeuskäytännöstä – kirjoitettu sekä urakoitsijan että tilaajan näkökulmasta.
Moderni seinäkello ilman numeroita, vihreä tausta.

Tilaajan kieltäytyminen vastaanottamasta urakoitsijan suoritusta – milloin urakoitsija voi vaatia vastaanottoa?

7.8.2025
Joel Strandberg

RYS-9 1998 -ehtojen soveltaminen käytännössä johtaa toisinaan tilanteisiin, joissa tilaaja kieltäytyy vastaanottamasta urakoitsijan työsuoritusta väittäen sen olevan keskeneräinen tai virheellinen. Tällaisissa tilanteissa urakoitsija voi jäädä epävarmaan asemaan: milloin hänellä on oikeus vaatia vastaanottotarkastusta, ja mitä seuraamuksia koituu perusteettomasta vastaanoton kieltämisestä? Urakoitsijan oikeus vaatia vastaanottotarkastusta RYS-9 1998 -ehtojen 7.1 kohdan mukaan urakoitsijalla on oikeus vaatia vastaanottotarkastusta, […]

Rakenteilla oleva teräksinen pylväsrakenne

⚠️ Tilaajan aiheeton reklamaatio – miten urakoitsija voi suojautua ja jatkaa työtä RYS-9 1998 -ehdoilla?

7.8.2025
Joel Strandberg

Rakennusurakoissa ei ole harvinaista, että tilaaja ilmoittaa virheestä tai laiminlyönnistä urakoitsijan suorituksessa – mutta mitä jos reklamaatio on perusteeton? Aiheeton reklamaatio voi pysäyttää työn etenemisen ja johtaa tarpeettomiin selvityksiin, kustannuksiin ja jopa laskujen pidättämiseen. RYS-9 1998 -ehdot antavat urakoitsijalle työkalut suojautua tällaisilta tilanteilta. 💬 Mikä on ”aiheeton reklamaatio”? Tilaajan reklamaatio on aiheeton silloin, kun siinä […]

Rakennustelineet muovipeitteellä kerrostalon ikkunan edessä.

🔍 Tilaajan maksuviivästys ja urakoitsijan oikeudet – miten RYS-9 1998 suojaa urakoitsijaa?

7.8.2025
Joel Strandberg

Rakennusalan urakoissa maksuliikenne on jatkuvaa ja merkittävä osa projektin onnistumista. Mutta mitä tapahtuu, kun tilaaja viivästyy maksuissaan tai jättää suorituksen kokonaan tekemättä? RYS-9 1998 -ehdot antavat urakoitsijalle selkeät työkalut puuttua ongelmiin. 💬 Tyypillinen tilanne: lasku erääntyy, mutta maksua ei kuulu Rakennusliike tekee työnsä sovitussa aikataulussa, lähettää laskun – mutta tilaaja ei maksa. Syitä voi olla […]

"Veloitamme kulut suoraan vakuutusyhtiöltä, eikä teidän tule prosessin aikana maksaa meille mitään."

Hyödynnä yrityksen Oikeusturvavakuutus

Useimmilla yrityksillä on oikeusturvavakuutus osana yrityksen vakuutusta, joka kattaa lakimiehen käyttämisestä aiheutuvat kustannukset joko osittain tai kokonaan. Usein vakuutus kattaa myös mahdollisia vastapuolen oikeudenkäyntikuluja oikeudenkäynnin varalta. Mikäli vakuutusta käytetään, laskutamme aina suoraan vakuutusyhtiötäsi riidan päätyttyä eli sinun ei tarvitse prosessin aikana maksaa meille mitään.

Voimme ottaa puolestasi yhteyden vakuutusyhtiöönne selvittääksemme sen, kuuluuko kustannusten korvaus vakuutuksesi alaan. Selvitys voidaan aina tehdä etukäteen, ennen kuin kustannuksia syntyy. Huomaathan lisäksi, että oikeusturvavakuutuksen käyttäminen ei edellytä sitä, että olisit viemässä asian oikeuteen asti.

Rakennusriitojen kokenut kumppanisi.

Palvelemme koko Suomessa.

Kun rakennushanke uhkaa muuttua riidaksi – tai olet jo keskellä sellaista – ota meihin yhteyttä. Mitä nopeammin reagoit, sitä enemmän vaihtoehtoja sinulla on.

Yhteystiedot

toimisto@laatujuristit.fi
+358 45 269 8891

Lindström Talo
Lautatarhankatu 6
00580 Helsinki


© Suomen Laatujuristit - kaikki oikeudet pidätetään
2025