💶 Onko rahamääräisten vaatimusten esittäminen varmuuden vuoksi liioittelua vai viisautta? – KKO 2023:29:n opetus tilaajalle
Rakennusurakan loppuvaihe on usein sopimusteknisesti herkin. Kysymys siitä, mitä ja milloin on vaadittava, nousee toistuvasti esiin – eikä suotta. Melko tuore Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2023:29 antaa painavan muistutuksen tilaajalle: rahallinen vaatimus on esitettävä viimeistään taloudellisessa loppuselvityksessä, tai oikeus siihen menetetään.
📜 Kysymyksenasettelu: täytyykö määrällinen vaatimus esittää, vaikka ei vielä tiedä, mitä se on?
KKO:n käsittelemässä tapauksessa tilaaja oli vastaanottotarkastuksessa ja myöhemmin taloudellisessa loppuselvityksessä vaatinut urakoitsijalta virheen – lattiapinnoitteiden asennusvirheen – korjaamista. Vasta oikeudenkäynnissä tilaaja esitti tästä rahamääräisen vaatimuksen.
Urakoitsija puolusti itseään vedoten YSE 1998 -ehtojen 73 §:n 3 momenttiin, jonka mukaan ”sopijapuolten on esitettävä toisiinsa kohdistuvien vaatimustensa määrät puhevaltansa menettämisen uhalla viimeistään loppuselvitystilaisuudessa”.
Korkein oikeus hyväksyi tämän kannan ja katsoi, että tilaaja oli menettänyt oikeuden vaatia korvausta, koska ei ollut esittänyt määrältään yksilöityä vaatimusta ajoissa – vaikka vaatimus virheen korjaamisesta sinänsä oli esitetty.
⚖️ Mitä KKO sanoi?
Korkein oikeus arvioi, että YSE 1998 -ehtojen säännökset taloudellisesta loppuselvityksestä eivät ole suosituksia, vaan sitovia määräyksiä. Vaatimusten määräaikaisuus ei jousta edes silloin, kun:
- Korjauksia ei ole vielä tehty tai niitä ei ole kielletty;
- Tilaajalla ei ole tarkkaa tietoa vahingon suuruudesta.
KKO totesi painokkaasti:
“Tilaaja on velvollinen esittämään sen hetkiseen arviointiinsa perustuvan rahamääräisen vaatimuksen, vaikka sillä ei vielä olisi varmuutta siitä, korjaako urakoitsija virheen vai ei.”
Tämä on selkeä linjaus: vaikka summa olisi vain alustava, se on esitettävä – muutoin puhevalta menetetään.
📌 Onko siis ”varmuuden vuoksi” vaatiminen järkevää?
Vastaus on yksiselitteinen: kyllä.
Käytännössä KKO:n ratkaisu korostaa, että tilaajan on:
- Esitettävä korjausvaatimusten ohella myös vaihtoehtoiset rahamääräiset vaatimukset – jopa epävarmoina.
- Kirjattava vaatimukset vastaanottotarkastuksen pöytäkirjaan perusteiltaan ja määrältään viimeistään loppuselvityksessä.
- Toimittava ennakoivasti ja riskejä halliten – varovaisuus ei ole liioittelua, vaan sopimusteknistä viisautta.
🔍 Mitä käytännössä opimme?
Tilaajan kannattaa laatia vaatimukset kaksitasoisesti:
- Ensisijainen vaatimus: virheen korjaus.
- Toissijainen vaatimus: rahamääräinen korvaus, jos korjausta ei tehdä.
Tällöin tilaaja säilyttää oikeuden siirtyä korvausvaatimukseen, jos urakoitsija ei toteuta korjausta. Mikäli rahamäärä jätetään esittämättä ”odottamaan urakoitsijan reaktiota”, oikeus sen esittämiseen voi kadota.
🧠 Yhteenveto: Älä jää odottamaan – vaadi ajoissa
KKO 2023:29 osoittaa, että vaatimuksen ajoitus on sopimusriidoissa ratkaisevaa. Tilaaja, joka ei vaadi määrää, vaikka olisi syytä, menettää puhevaltansa. Kyse ei ole liioittelusta – kyse on vastuullisesta sopimusjohtamisesta.
📞 Tarvitsetko apua urakkavaatimusten laatimisessa?
Rakennusurakan riitaisuudet ovat usein kiinni yksityiskohdista – ja niihin erikoistunut avustaja voi säästää sekä rahaa että oikeuksia. Lakiasiaintoimisto Suomen Laatujuristit auttaa sinua laatimaan oikea-aikaiset ja sopimusehtojen mukaiset vaatimukset.
👉 Ota yhteyttä jo ennen loppuselvitystä – varmuus on parempi kuin hätävarjelun liioittelu.
📧 toimisto@laatujuristit.fi
📞 045 269 8891
🌐 www.laatujuristit.fi
Rakennusjuridiikan ammattilainen on paras turvasi myös silloin, kun urakka on valmis.
