🕰 Viivästyssakko rakennusurakassa – Mitä tehdä, kun aikataulu pettää? (YSE 17–18 §)
Rakennusurakoissa aikataulut paukkuvat usein, mutta milloin urakoitsija on oikeasti velvollinen maksamaan viivästyssakkoa? Entä milloin urakoitsijalla on oikeus lisäaikaan – tai kun viivästyssakkoa yritetään vaatia perusteettomasti?
Tässä artikkelissa käymme läpi viivästyssakon määräytymistä, urakan suoritusaikaa koskevia sääntöjä ja keinoja, joilla urakoitsija voi suojata omaa asemaansa.
⏳ YSE 17 § – Mikä on urakan suoritusaika?
Urakan aloitus- ja valmistumisajankohdat määritellään urakkasopimuksessa. Jos niitä ei ole sovittu, YSE 17 §:n mukaan:
- Työt on aloitettava viipymättä, kuitenkin viimeistään 2 viikon kuluessa sopimuksen syntymisestä.
- Työ on tehtävä ”sellaisessa ajassa kuin se kohtuuden mukaan on mahdollista”.
- Jos työ riippuu muiden töiden edistymisestä, se on aloitettava heti, kun se on mahdollista, eikä toisten työtä saa viivästyttää.
➡️ Tulkintaongelmia syntyy erityisesti silloin, kun aikataulu on epäselvä tai työ riippuu muista urakoista.
💡 Vinkki: Vaadi kirjallista työaikataulua sopimusvaiheessa. Jos aikataulua ei ole, dokumentoi milloin työt ovat olleet aloitettavissa.
💰 YSE 18 § – Viivästyssakko
Viivästyssakko on tilaajalle automaattinen oikeus, jos urakka ei valmistu sovitussa aikataulussa eikä urakoitsijalla ole oikeutta lisäaikaan (esim. YSE 20 § mukaisesta esteestä).
YSE 18 §:n mukaan:
- Sakkoa maksetaan jokaiselta työpäivältä (ei kalenteripäivältä)
- 0,05 % urakkahinnasta/päivä (sivu- ja aliurakoissa 0,1 %)
- Enintään 50 työpäivältä koko urakan valmistumisen osalta
- Enintään 75 työpäivältä, jos viivästys koskee välitavoitteita
🛡 Tärkeää: Viivästyssakko on tilaajan ainoa korvaus, ellei urakoitsija ole toiminut tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti.
⚖️ Oikeuskäytäntö: Milloin sakko ei ole maksettava?
Viivästyssakon välttämisen keskeinen keino on näyttää, että viivästys ei johtunut urakoitsijasta – tai että urakoitsijalla oli oikeus lisäaikaan (YSE 20 §).
💼 Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 1993:70 (ennen YSE 1998 mutta yhä relevantti) linjasi, että työn viivästyttyä osittain tilaajan viivästyneiden ennakkotöiden vuoksi, urakoitsija ei ollut vastuussa täysimääräisesti koko viivästyksestä. Oikeus otti huomioon viivästykseen vaikuttaneet molemmat osapuolet.
📕 Rakennusurakoiden oikeuskirjallisuudessa (esim. Routamo–Sorsa, Rakennusurakan yleiset sopimusehdot, 5. painos, s. 132–136) on korostettu, että urakoitsijan näyttötaakka siitä, ettei viivästys johdu hänestä, on vahva. Dokumentointi on avainasemassa.
🧠 Miten urakoitsija voi suojautua?
✅ Varmista, että aikataulu on kirjallinen ja molempien osapuolten hyväksymä
✅ Pidä työmaapäiväkirjaa, johon merkitset viivästyksiin vaikuttavat tekijät (esim. työmaan esteet, viivästyneet materiaalit, puuttuvat suunnitelmat)
✅ Tee kirjalliset lisäaikavaatimukset ajoissa (YSE 20 § mukaan)
✅ Vältä suullisia sopimuksia välitavoitteista – niistä voi koitua ylimääräisiä sakkoja
✅ Ota yhteys asiantuntijaan heti, jos tilaaja uhkaa viivästyssakolla
🤝 Yhteenveto
Viivästyssakko on urakoitsijalle riski, mutta ei automaattinen maksuvelvollisuus. Jos viivästys johtuu muista tekijöistä kuin omasta laiminlyönnistä, sakkovaatimus voidaan torjua – mutta vain, jos näyttö on kunnossa.
Lakiasiaintoimisto Suomen Laatujuristit auttaa urakoitsijoita viivästyssakkoihin liittyvissä riidoissa. Olitpa neuvotteluvaiheessa tai jo vaatimuksen kohteena, ota meihin yhteyttä:
🌐 www.laatujuristit.fi
